Maassa ja vedessä. Eri vuodenaikoina.

Maassa ja vedessä. Eri vuodenaikoina.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Pyöräilyä vetten päällä

Kevät on hauskaa aikaa liikkumisen suhteen: sääolosuhteet ovat parhaimmillaan hiihdon ja laskettelun harrastamiseen, mutta pikkuhiljaa kesäharrasteet alkavat vallata mielen ja saman päivän aikana voi käydä hiihtämässä jääladuilla ja pyöräilemässä sulaneilla maanteillä. Tai sitten yhdistää nämä kaksi.

Vuosi sitten samoihin aikoihin olin hiihtämässä Joensuun Pyhäselällä hiihtobaanaa ja näin kun kaksi pyöräilijää lasettelivat menemään radan sivussa. Maltoin jatkaa matkaa suksilla koko suunnittelemani reitin, mutta hetken kotona suoritetun välilepäilyn jälkeen otin alleni polkupyöräni ja lähdin testaamaan onko jääpyöräily niin hauskaa kuin se näytti. Kyllä oli.

Harmittavasti tuo pyöräilykerta jäi siltä keväältä viimeiseksi, sillä jo seuraavana päivänä jää oli huonossa kunnossa eikä se elpynyt enää kesän lähestyessä. Ajanviete jäi kuitenkin vahvasti mieleeni pyörimään ja päätin palata asiaan tulevana keväänä.

Pyhäselän jäälatuja olen talven aikana suksinut muutamaan otteeseen vaihtelevin menestyksin. Alkutalvi oli hankala latujen kunnossapidon suhteen ja vasta parin viime viikon aikana alusta on ollut erinomaisen hiihdettävässä kunnossa. Pyöräilyyn hiihtobaana soveltuu vasta näinä aikoina, sillä yöpakkaset + päivälämpö + paljon hiihdetyt ladut ovat tehneet alustasta kivikovan, jolloin pyörät eivät tuhoa tehden uppoa hankeen vaan pyöräily on suht sujuvaa.

Koska hiihtobaana on tarkoitettu hiihtämiseen, tulee siellä edetä täysin hiihtäjiä ja muita jäällä liikkujia kunnioittaen. Pyöräilijä väistää ja ajaa sivussa siten, ettei hiihtorata vahingoitu. Tein edellisenä iltana tunnustelulenkin hölkäten, jossa testasin baanan valmiuttaa ottaa vastaan innokas talvipyöräilijä. Rata oli valmis. Niin olin minäkin.

Olipa hienoa huristella pimeytyvässä illassa hiirenhiljaisella ja tyhjällä jäällä. Pikkuhiljaa tähdet alkoivat tuikkia ja aurinko laski mailleen. Pyörä kulki mukavasti, paikoitellen hieman poukkoillen. Onneksi fillari on soveltuvainen maastopyöräilyyn, sillä etenkin etujousitukselle oli paikoitellen tarvetta.

Alkuperäinen tarkoitus oli huristella Pyhäsaareen asti, mutta olin retkellä yksin ilman puhelinta ja pimeys alkoi toden teolla laskeutua, joten päätin kääntyä muutaman kilometrin jälkeen takaisin päin. Vielä on onneksi kevättä jäljellä, joten kyllä vielä sinne Pyhäsaareen tänä keväänä pyörällä pääsen.

1 kommentti:

  1. En muuten päässyt pyörällä enää Pyhäsaareen. Toisen lenkin tein yöpakkasten jälkeen, mutta muuten keliolosuhteet eivät olleet tälle harrasteelle suosiolliset. Tästä lähtien parempi pysyä maan kamaralla.

    VastaaPoista

Kommentteja otetaan mielellään vastaan. Kivoja kommentteja siis. Turhilla kommenteilla voi käydä heittämässä vesilintua. Mutta ei kovasti.