Maassa ja vedessä. Eri vuodenaikoina.

Maassa ja vedessä. Eri vuodenaikoina.

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Munkki mielessä Lykynlammelle

Melkein koko viikon Joensuun yllä viivytellyt auringonpaiste oli arkitoimistopäivinä vienyt ajatukset useaan otteeseen hiihtoladulle ja viikonlopun vapaapäivänä pääsin vihdoin tuskistani, kun lähdin lykkimään Joensuun latuja. Lämpömittarin lukemat olivat aamulla tätä talvea ajatellen kunnioitettavat -18 astetta, joten päätin sijoittaa hiihtoretkeni päivemmäksi sillä ajatuksella, että aurinko nostaisi lämpötilan hiihtoon sopivammaksi.

Suunnitelma oli selvä. Hiihtäisin kaupungista Lykynlammelle, jossa nauttisin munkkikahvit Joensuun Ladun kahviossa. Munkin voimalla jaksaisin hiihtää takaisin kotiin. Matkaa tulisi kokonaisuudessaan noin 25 kilometriä. Mitä vain munkin tähden.

Yhden naisen hiihtokuntani starttasi ladulle klo 13 maissa ja Laulurinteen läpi hiihtäessäni totesin, että myös muiden hiihtojalkaa oli aamulla vipattanut, sillä Pyhäselän jäällä näytti olevan suksija jos toinenkin. Minun kohteeni ei kuitenkaan sijainnut jäällä vaan lähdin etenemään Mehtimäen kautta Noljakkaan ja sieltä Lykynlammelle.
Latu oli hyvässä kunnossa, mutta suksi ei luistanut kovinkaan kehuttavasti. Syytin pakkaslunta, joka ei ole kokemusteni mukaan luistavaa. Harkitsin hetken syyttäväni myös retkikunnan kuntotasoa, mutta pyyhin tämän hullunkurisen ajatuksen äkkiä pois päästäni. Itsepetos kuuluu asiaan.

Noljakan hiihtomaan jälkeen hiihtoreitti kulkee hetken pyörätietä ja muutama sillan alituksenkin joutuu tekemään ja näissä kohtaa saa olla tarkkana. Suksen pohjia ei käsittääkseni ole tarkoitettu hietikolla vetelyyn, joten parempilaatuisten suksien omaavien on syytä napata hiihtimet jalasta pois ja käppäillä muutama kymmenen metriä paremmille maille. Itse tietenkin lykin minkä hietikolla pääsin.

Tanssilava Törmän jälkeen reitti erkani metsikköön, kunnes se taas hetken päästä siirtyi kulkemaan Onttolantien kevyenliikenteenväylän reunalla. Sen jälkeen oli edessä taas metsikköpätkää, jossa latu oli vapaan tyylin kaistalla hieman häiritsevän huonossa kunnossa. Tutkin asiaa kuin yksityisetsivä konsanaan ja tulin siihen tulokseen, että ladulla oli ajettu joko mopedilla tai fatbikella. Tunsin kuuluvani yhteen paikallislehti Karjalaisen tekstiviestipalstalle kirjoittavien mielensäpahoittajien kanssa. Näin talviaikaan palsta täyttyy mielipiteistä koskien latukäyttäytymistä, milloin syytetään koiranulkoiluttajia milloin kävelijöitä. Tässä olisi oiva tekstiviestin aihe!

Olin jo kerran aiemmin tänä talvena hiihtänyt samaisen munkkilenkin, joten tiesin minkä nyppylän jälkeen Lykynlampi eteeni paljastuu. Viime metreille kiihdytin satasen lasiin ja lykin kohti kahviota. Maltoin pysähtyä kahvion ovella ja jättää sukset rakennuksen edessä olevaan suksiparkkiin, mutta sitten suuntasin määrätietoisesti kohti munkkivuorta. 

Kahvin valutin itse kuppiin, ja sen jälkeen tilasin noin 150-vuotiaalta kahvilamummolta tuotteen, minkä takia olin hikoillut tunnin verran. Sitten suuntasin pöytään ja puraisin ensimmäisen palasen munkista. Kyllä oli hyvää! Kyllä hiihtäminen on mukavaa.  

Siinä lepää.
Lykynlammen latukahvio pyörii vapaaehtoisvoimin, kuten Joensuun Ladun toiminta muutenkin. Kahvion lisäksi Lykynlammelta saa suksien voitelupalvelua, jonka lisäksi pihassa on rinnesauna, joka lämpiää ainakin viikonloppuisin. Minä en joutanut jäämään kylpemään, vaan munkkisyöntitoimenpiteen suoritettuani tirpaisin Karhut jalkaan ja lähdin kohti kotia. Munkin voima tuntui jaloissa ja käsivarsissa ja nielin reittiä kilometri kilometriltä. Latukaan ei tuntunut olevan niin huonossa kunnossa. Onneksi en lähettänyt sitä tekstiviestiä.

Aavarannan kohdalla päätin hiihtää loppumatkan Linnunlahdelle jäälatua pitkin ja se olikin ihan hyvä ratkaisu. Auringon viimeiset säteet valaisivat pitkälle ja ajatukset kääntyivät kevättä kohti. Miten mukava sitä onkaan hiihdellä jäällä kevätauringon lämmittäessä naamaa. Nyt naamaa lähinnä kylmi, kun pieni pakkasviima iski suoraan kasvoihin.


Väsynyt hiihtäjä saavutti maalin reilun 2,5 tunnin jälkeen. Mutta kyllä kannatti.

1 kommentti:

  1. tuo on kyllä ihan huippu lenkki hiihtää :) varsinkin ko voi pysähtyä munkille välillä :D harmi ko iteltä on tän talven osalta hiihdot jo hiihdetty, ehkä ens talvena sitten :)

    VastaaPoista

Kommentteja otetaan mielellään vastaan. Kivoja kommentteja siis. Turhilla kommenteilla voi käydä heittämässä vesilintua. Mutta ei kovasti.